Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Tää on vuosisadan rakkaustarina, tai ainakin uskon niin.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Tää on vuosisadan rakkaustarina, tai ainakin uskon niin.

Olipa kerran tyttö. Tyttö ei ollut enää lapsi, mutta innostui silti mitä ihmeellisimmistä asioista. Eräänä päivänä tyttö päätti tahtovansa hattuja. Kaikenmoisia erilaisia hattuja ja paljon. Asia ei tullut tytölle mieleen mistään erityisestä syystä, hän ei ollut nähnyt hattua kaverillaan, nettipalstoilla tai elokuvissa ja alkanut tahtoa sellaista itselleen, ajatus vain tuli hänen mieleensä aivan yhtäkkiä niin kuin ajatukset usein tulevat. 

Sinä päivänä tyttö päätti tahtovansa hatun. Kaupoissa pyöriessään hän siitä lähtien aina hypisteli hattuja nähdessään sellaisen. Hän ei nimittäin vielä ollut koskaan omistanut yhtäkään, eikä uskaltanut ostaa sellaista suureen hintaan jos ei olisi aivan varma, että se on se oikea. Hän ihmetteli missä kaikki kivat hatut olivat ja miksi jo 'ihan kivatkin' hatut oli jo joku toinen tyttö vienyt, tai sitten ne vaativat tytön lompakolta enemmän kuin tytöllä oli antaa. Silti hän jopa osti muutaman ihan kivan hatun ja piti niitä välillä, sillä hän tahtoi erilaisia hattuja niin kovin paljon. Ei mitään pipoja vaan hattuja. Sopivaa yksilöä ei vain löytynyt.


Eräänä päivänä jo kauan päätöksensä jälkeen hattuja oli tullut ja mennyt, mutta sitä oikeaa ei ollut vieläkään tullut vastaan. Sellaista joka näyttäisi kivalta, olisi hauska ja imarteleva sekä saisi sydämen kivasti sykkyrälle. Tyttö kuitenkin kierteli kaupoissa ihan vain jo tavan vuoksi. Välillä on kiva ihan vain katsella hattuja vaikkei sitä oikeaa löytyisikään. Tytöillä on nimittäin usein tietynlaisia tarpeita.


Eräässä kaupassa hän tapasi taas kaikenlaisia hattuja. Tylsistyneenä hän katseli keskivertoja luomuksia, vilkuillen nopeasti niiden hintavia hintalappuja ja jatkaen sitten matkaansa. Kävellessään ulos kaupasta hänen katseensa harhaili suurelle hyllylle jossa luki punaisin kirjaimin ALE. Tyttö käveli hyllyn luokse ja jäikin siihen. Hyllyn reunassa kasan päällä nimittäin pönötti mitä kivoin Hattu, joka sai tytön hymyilemään jo ensikosketuksella.


Hattu oli harmaa, mutta harmaaksi myös tavallaan jotenkin värikäs. Siinä oli nimittäin pieni sävytaitto, joka teki siitä ihanan särmikkään. Hattu oli vahvan oloinen, mutta sen olemusta pehmitti pyöreä kumpu. Pieni rusetti sen sivulla teki siitä myös aika suloisen. 

Hattu putosi hyllystä suoraan syliini. Se ei edes katsonut muita tyttöjä vaan oli valmis lähtemään mukaani heti. Varovin sormin käänsin hintalapun, jossa komeili vaivaiset viisi euroa. Hattu ei vaatinut minulta paljoa vaan hyväksyi minut juuri sellaisena kuin olen. (Köyhänä.) Hattu oli valmis minua varten, ja minä olin valmis Hattua varten. Ajoituksemme oli täydellinen.


Suhde eteni nopeasti vakavaksi ja nyt olemme varmoja siitä, että yhdessä me valloitamme maailman.


Tänään lähdimme Hatun kanssa ensimmäiselle yhteiselle matkallemme.


Itse päätin koristaa itseäni hempeillä punaisen vaaleilla sävyillä. Talvella on kiva pitää iho vaaleana ja leikkiä talvimaan prinsessaa. 


Hiukset kiharsin kuten aina, mutta harjoittelin tekemään vähän suorempia kiharoita kuin yleensä. Mielestäni onnistuin ihan mukiinmenevästi.


Hattu sen sijaan päätti ottaa mukaan Regina Spektorin paidan, jonka harmaasävy jotenkin osui mielestämme yks yhteen Hatun kanssa. Regina Spektor soitteli sinistä pianoaan ja lauloi kauniisti kun aloitimme maailmanvalloituksen koulusta. Matka oli menestys ja palasimme juuri kotiin. Olemme hyvin onnellisia yhdessä.


Tunnisteet: , ,

17 kommenttia:

11. tammikuuta 2012 klo 1.12 , Blogger Peeta kirjoitti...

Hihii :D ihanaa että löysitte toisenne! Hattu näyttää pitävän sinusta kovasti. Ja sinä hatusta.

 
11. tammikuuta 2012 klo 1.23 , Blogger Joanna kirjoitti...

Voi kyllä! Ymmärrän hyvin nyt myös teidän rakkautenne. :D

 
11. tammikuuta 2012 klo 1.54 , Blogger Milla kirjoitti...

:)) Hauska tarina! Hattu näyttää ihanalta.

 
11. tammikuuta 2012 klo 3.08 , Blogger reetta kirjoitti...

Hihi mulla on samanlainen hattuli mut mustana :) Ja Regina Spektor on ihana!! sydän

 
11. tammikuuta 2012 klo 3.15 , Blogger Luru kirjoitti...

Ihanasti kirjoitettu :) Ei olis yhtään arvannu otsikosta että hattu kyseessä :P

 
11. tammikuuta 2012 klo 6.16 , Blogger Joanna kirjoitti...

Milla:
Hihii kiitos! :)

reetta:
Ooooo mahtavaa! Tahtoisin tuollaisen ehdottomasti mustana, mutta en tiennyt, että niitä oli olemassa senkin värisinä. :o Noh, seuraava unelmahattu sitten mustana!

Luru:
Voi kyllä.♥

 
11. tammikuuta 2012 klo 6.31 , Blogger Annika kirjoitti...

Ihana tarina ja ihana Hattu! Toivotan teille kahdelle paljon onnea ja upeita yhteisiä seikkailuja! :)

 
11. tammikuuta 2012 klo 9.04 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

ihana paita ;_; päiväni kuvina-postauksia haluaisin sinulta? :3

 
11. tammikuuta 2012 klo 11.41 , Blogger Joanna kirjoitti...

Annika:
Kiitos, kiitos.♥

Ano:
Hihiii kiitos! :) Sellainen on kyllä suunnitelmissa, mutten vielä tiedä milloin. Tahtoisin jonkun spessulinssin tai jonkun sitä varten käyttöön kun haluisin tänne tietty mahdollisimman tasokkaita kuvia!

 
11. tammikuuta 2012 klo 12.12 , Blogger marjohei kirjoitti...

Kivat hattu ja paita! :) Itsellä löytyi tänään kaksi spektorin cd.tä postilaatikosta, toinen samaisella kuvalla varustettuna! :)

 
11. tammikuuta 2012 klo 12.35 , Blogger Joanna kirjoitti...

marjohei:
Oo! Hyvä levy! :)

 
11. tammikuuta 2012 klo 14.29 , Blogger DIRTBAG kirjoitti...

Minäkin löysin hattuni tänään ! :3

Mahtava tunne. Rakkautta tosiaan!

 
11. tammikuuta 2012 klo 21.51 , Blogger Joanna kirjoitti...

DIRTBAG:

 
12. tammikuuta 2012 klo 11.21 , Blogger veerra kirjoitti...

ihanan suloinen postaus! mulla on sama hattu mustana ja meidän tarina on lähes samanlainen vaikka kyseinen hattu karkaileekin päästä välillä... :D

 
12. tammikuuta 2012 klo 12.04 , Blogger Joanna kirjoitti...

Hihiii! :)

 
7. maaliskuuta 2012 klo 13.53 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

en yleensä jaksa kommentoida mitään mihinkään vaikka seuraan blogeja aika pakkomielteisesti. mutta jee, onneks wtd:n nata linkkas sun blogin, en ymmärrä miten tää on jääny multa huomaamatta! luin tän yheltä istumalta ihan ensimmäiseen kirjotukseen asti, hups. kirjotat tosi mukaansatempaavasti, vaikutat aidolta tyypiltä ja sulla on 95% samat kiinnostuksen kohteet kun mulla, siis ainakin kirjotusten perusteella. :D tää meni jopa wtd:n ohi mun seuraamien blogien ykköseks! pliis postaa usein, haha. tällästä jaksaa lukeakin kun et oo mikään perus langanlaiha blondi jonka joka toinen postaus käsittelee h&m:n showroomin tarjontaa (joka muuten esitellään joka hemmetin blogissa tietyin väliajoin). ps. oot älyttömän kaunis ja aurinkoisen näkönen ihminen, tuli hyvä mieli :) kiitos ja anteeksi vähän ylitsevuotava kommentti :DDD

 
8. maaliskuuta 2012 klo 2.26 , Blogger Joanna kirjoitti...

Ano:
Apuaaaa, kiitos!!♥ Yleensä postaan usein, melkein kerran päivässä, mutta nyt on ollut vähän kiirettä kuumeen ja muuton kanssa! Ja ei mua ikinä kutsuta showroomille. :(( Kiitos ihanasta kommentista.♥

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu